Tekonsa voi harkita,
sanansa voi valita,
tunteet kulkevat omia teitään.
(Sylvi Kekkonen)
(29.8.2010)
Sini, kosini ja
derivaatta hyppäsivät kirjani lehdiltä pöydälle.
Kaikki paitsi tangentti lauloivat snap, cracle & pop.
Sitten minua
lennätettiin infinitiivien laaksoon, missä tappavat partisiipit melkein
kuristivat minut hengiltä.
Sini heitteli
edelläni lentokuperkeikkoja ja kärrynpyöriä kuljettaessaan minua
Göteborgista Michiganiin. Mutta me eksyimme aortan kapeiksi haarautuviin
käytäviin, tahraamaan itsemme vanhuksen likaantuneissa keuhkoissa.
Lopulta löysin
itseni nääntyneenä Kemijoen syntysijoilta, josta putosin putouksen mukana
viisisataaseitsemäntoista kilometriä nopeudella g.
Heräsin omassa
sängyssäni painajaiseen tukehtuneena, lakana kiertyneenä kaulani ympäri.
Kuka ei olisi väsynyt sellaisen matkan jälkeen?
(24.8.2010)
Karhunpoika
sairastaa
Karhunpoika sairastaa,
häntä hellikäämme
lääkkehillä hoidelkaa
Nalleystäväämme
uni paras lääke on
sitä nauttikaamme
Nalleraukan kuntohon
aamuksi jo saamme.
(15.8.2010)
Tämä on se kohta.
Tämä on se kohta,
salama on hetkeksi
seisahtanut taivaalle,
ja kurjet löytävät
etelän sulistaan.
Tämä on se kohta yötä.
Kukkuroillaan meistä.
Edemmäksi emme pääse.
Takaisin emme tahdo.
Tähän emme voi kauaksi jäädä.
Tämä on se kohta.
Tähän kohtaan
tahtoisin painaa pääni.
(Tommy
Tabermann)
Uppo-Nallen runo
(9.8.2010)
Ihmiset tahtovat
kaikenlaista,
Vieraita tavaroita vieraista maista.
Pian ovat kaapit täynnä kamaa,
Elämä on kuitenkin yhtä ja samaa.
Iloon ei tarpeen tavaraa hankkia.
Onneen ei tarvita edes pankkia.
(Uppo-Nalle)
Äidin tiedote
(3.8.2010)
Kylpyhuoneen ovi on lukittu. Älkää viitsikö seisoa siinä puhumassa,
ruikuttamassa tai kyselemässä. Odottakaa kunnes tulen täältä. Ovi on
tosiaankin lukossa.
Haluan oven pysyvän kiinni. Ei se ole rikki enkä minä ole jäänyt tänne
jumiin. Tiedän että olen jättänyt sen lukitsematta tai joskus jopa
aukikin. Olin nimittäin niin peloissani siitä että tapahtuisi jotain
kamalaa sillä aikaa kun minä olin täällä, mutta siitä on kuusi vuotta, ja
haluan nyt vähän YKSITYISELÄMÄÄ.
Älkää kyselkö, kauanko aion viipyä täällä. Tulen ulos sitten kun olen
valmis. Älkää tuoko puhelinta kylppärin ovelle. Älkää juosko sanomaan
puhelimeen: Hän on VESSASSA! Älkää ruvetko tappelemaan heti kun olen
päässyt tänne. Älkää työntäkö varpaitanne oven alta ja heilutelko niitä.
Se oli hauskaa silloin kun olit kaksivuotias. Älkää ujuttako oven ali
kolikoita, legoja tai muistilappuja. Se kävi tylsäksi jo silloin kun olit
kahden vanha.
Jos olette seuranneet minua olohuoneeseen puhellen ja puhutte yhä kun
tulette tälle suljetulle ovelle, ystävällisesti kääntykää ympäri, kävelkää
poispäin ja odottakaa minua toisessa huoneessa. Kuuntelen teitä mielelläni
sitten kun olen siihen valmis.
Niin, ja rakastan teitä yhä.
- Äiti
|
Tutkimusmatka