[huhtikuu]
  [toukokuu]
  [kesäkuu]  [heinäkuu] [elokuu] [syyskuu] [lokakuu] [marraskuu] [joulukuu]


viimeisin päivitys alhaalla
klikkaa tästä

 

3.8.2005 keskiviikko (klo 20:45)

Elokuu on vierähtänyt jo käyntiin. Tänään aamu olikin jo syksyisen kolean oloinen. Auton ikkunat olivat aamukasteen peittämät ja ilma oli kirpakka, vaikka lämpötila olikin vielä reilussa kymmenessä asteessa. Ei kai tämä kesä vielä ole ohi?

Kolmas päivä arkea ja tarhaa toi vuotavan nenän ja aivastelun. Kauanhan sitä kestikin ;) Onko tämä nyt sitä kestonuhaa vai millaiseksikohan tautiruljanssiksi tämäkin syksy muodostuu? Huoh. 

Eka tarhapäivä oli Tuomaksella mennyt kuin vanhalla konkarilla. Täti oikein ihmetteli miten Tuomas on kehittynyt silmin nähden. Niin meidän mielestämmekin kyllä :) Tuomas ymmärtää jo hirmuisen paljon - sitä ymmärrystä saakin joka päivä ihmetellä. Pieni mies tietää jo vaikka mitä. Ja yrittää toistaa sanoja, mutta ne menevät vähän sinnepäin. Lamppu on "ppu" ja auto "to". Sanan ensimmäinen tavu jää vielä jonnekin, mutta ihan selkeästi Tuomas mutustelee sanoja ja suussaan :)

Toka ja tämä kolmas tarhapäivä olivat menneet hieman vaisummin. Eilen illallakin Tuomas tosi väsy. Laitoinkin pojan nukkumaan jo puoli kahdeksalta. Aamulla menin Tuomaksen huoneeseen puoli seitsemältä ja siellähän poika kölli selällään silmiä siristellen. Oli tainnut juuri havahtua unestaan. Mutta aamulla Tuomas olikin sitten jo pirteämpi.

Päiväunia Tuomas on nukkunut tätien mukaan tunnin puolitoista. Mutta uskoako noita, en tiedä. Joka tapauksessa iltaisin taidetaan tästä lähtien mennä nukkumaan puoli kahdeksan maissa. Aika aikaisin siis. Tänään nukkumaan meno vierähti melkein kahdeksaan, kun kauppareissu vei oman aikansa. On se, ajatelkaas, aikamoista - kun töiden ja tarhan jälkeen syötän pojan, syömme itse, hetki henkäistään, vaihdetaan vaippa ja sitten lähdetään kauppaan - ja sitten tullaan kotiin iltapuurolle ja yöunille. Onneksi joka ilta ei tarvitse käydä kaupassa. Tänäänkin Tuomas olisi mieluusti jäänyt vielä ulos kauppareissun jälkeen, mutta puolittain raahasin pojan sisälle, jotta kerittäisiin nukkumaan. Tuomas kuukahtikin puuron ja maidon jälkeen ihan täysin. Poika nukkui jo olkaani vasten, kun kannoin pikkumiehen yläkertaan koisimaan. On se pikkuisen elämä rankkaa. 

Mutta ehkä se tästä. Josko nuo päiväunet tarhassa taas pitenisivät vähän ja Tuomas jaksaisi sitten pirteämpänä enemmän. Kyllä yöunia täytyy selkeästikin ehtiä nukkua sellainen 10-11 tuntia. Lomallahan Tuomas nukkui lähes poikkeuksetta 11-12 tuntia ja puolentoista tunnin päikkärit päivällä.

Meillä vanhemmilla taas työt rullaavat kuten ennen. Paitsi että minä paimennan projekteja ja vähän kaikkea firman juttuja tätä nykyä Kaivokselassa. Firma kun tosiaan muutti sinne heinäkuun lopussa. Uusi paikka on oikein viihtyisä ja tilava, uudenaikaisempikin. Ihan kiva! Ja kyllä, töissä on kivaa! :) Ainakin vielä ;) Päivät ovat kuluneet vielä muuttojuttuja hoidellen ja "pureskellen" sitä sun tätä ongelmaa. Kyllä meitäkin alkaa iltaisin jo päivä painaa, joten jos sitä vaan selviäisi itsekin aikaisemmin nukkumaan... 

Olisihan sitä kaiken näköistä puuhastelua ja tekemistä kotonakin ja iltaisin muutenkin, mutta ei sitä iltaisin paljon ehdi. Tuomas vaatii väsyneenä paljon yhdessäoloa ja touhuamista, hassuttelua ja viihdykettä - muuten alkaa väsy painaa liian aikaisin. 

Nyt menen tekemään salaattia, huomiseksi töihin. Kuulumisiin taas!

 

10.8.2005 keskiviikko (klo 20:30)

Heipä hei. Onpa taas kirjoittaminen jäänyt. Eilen oli tarkoitus avata kone ja naputella, mutta ukkonen vesitti tuon suunnitelman. Komeita salamoita näin yläkerran ikkunasta. 

Eipä meille kyllä ihmeitä kuulu. Viikonloppukin vaan hujahti mennä. Shoppailemassa käytiin. Ostin Tuomakselle tarhavaatteita, housuja ja paitoja. Tuntuu ihan hassulta, kun vauvaosaston saa ohittaa jo ihan täysin. "Isojen poikien osastolle" pitää mennä ;) Bodeja ei enää löydy, paitojakin ostin suoraan kokoa 92, kun 86:n ja 92:n välillä ei niin isoa eroa tuntunut olevan. Housuista riittää edelleen koko 86, 92:t kun tuntuvat olevan niin hehtaareja. 

Töitä ja tarhaa, sitä se elämä on. Univaje painaa ainakin minua ja väsyttää niin pirusti. Illatkin ovat niin kovin lyhyitä. Kotiin tullaan puoli viiden jälkeen. Syötän Tuomaksen, sitten laitetaan meille vanhuksille ruokaa. Sitten yleensä oleskellaan, leikitään, suihkutellaan, hassutellaan ja vilkuillaan telkkaria puolella silmällä. Tänään tosin ruuan jälkeen hetki henkäistiin vaan, sitten lähdettiin kauppaan. Kaupan jälkeen olikin jo Tuomaksen iltapuuron ja maidon aika. Pyrin saamaan Tuomaksen puoli kahdeksan maissa tai heti sen jälkeen nukkumaan, jotta pikkumies ehtii ladata akkujaan tarpeeksi. Ja kyllä se uni noinkin "aikaisin" maittaa jo helposti. Onpahan sitten meillä vanhuksillakin vähän omaa huilinkiaikaa Tuomaksen nukkumaan menon jälkeen. Silti, illat menevät nopeasti - eikä sitä paljon ehdi tekemään - saati menemään minnekään.

Niin joo, Tuomakselle tuli se nuha tosiaan. Tänään nenän vuotaminen ja tukkoisuus vaikutti jo vähentyneen. Sainhan sen flunssan minäkin. Valto on ainakin toistaiseksi välttynyt räkätaudilta. Eikä tämä onneksi pahin flunssa ollutkaan. Tuomaskin selvisi suht vähällä, kuumetta ei ole vielä noussut onneksi. Viime perjantaina vein kuitenkin pojan mummille, kun olin epäileväinen pojan kunnon suhteen. Mutta mitä vielä, siellä olivat leikkineet ja ulkoilleet täyttä häkää, eikä nuha poikaa haitannut laisinkaan.

Olemme Valton kanssa suunnitelleet lähtevämme käymään Tallinnassa. Joko ensi viikonloppuna tai parin viikon päästä. Ehkä. Katsotaan nyt. Jotain arkea rikkovaa jo kaipailemme ;) Syyskuulle jotain pientä ohjelmaa onkin, mm. firman saunailta ja 70-v. juhlat Tampereella :) 

Nyt ei enää pää jaksa jutella, joten taidanpa häipätä ihmettelemään telkkarista kuinka stadikalla sataa kaatamalla. 

 

15.8.2005 maanantai (klo 20:30)

Niin me sitten lauantaina lähdettiin reissuun. Tuomas vietiin aamupäivällä mummin ja vaarin luo. Vaari lähti heittämään meitä Katajanokalle, josta Viikkarin Rosellalla jatkettiin lahden yli Tallinnaan viettämään iltaa. Laiva lähti 12:30 ja määränpäässä olimme 15:30. 

Tallinnassa satoi vettä kaatamalla. Siellä me sateenvarjojen alla loikimme lätäköiden yli ja suuntasimme vanhaan kaupunkiin. Ensin menimme kuivattelemaan uitettuja kenkiämme Olde Hansaan. Ihastuttava paikka kerta kaikkiaan! Keskiaikaan verhoutunut ravintola vietteli meidät täysin. Kun silmämme tottuivat tunnelmalliseen kynttilän valoon, emme voineet olla hämmästelemättä yksityiskohtia. Vanhaa puuta, saviastioita, henkilökunnan pukeutumista ja seinäkoristeluita. Valto siemaili olutta ja minä lämmittelin talon tujakalla kahvilla. 

Olde Hansasta kipitimme parikymmentä metriä kadun toiselle puolelle ruokaravintolaan, josta olin varannut meille pöydän. Peppersack ei jäänyt Olde Hansaa huonommaksi. Peppersack oli myös keskiaikainen ravintola valtavine kattokruunuineen ja punaisine verhoineen. Mystinen musiikki valloitti meidät ja olimme ihan myytyjä. Saimme mukavan pöydän parvelta. Ruoka oli hyvää - ja sitä riitti! Huh. Mutustelimme kaikessa rauhassa ja huokailimme masut täynnä. 

Kummassakin ravintolassa henkilökunta oli todella ystävällistä ja suomen kielellä tuli täysin toimeen - ei tarvinnut edes aloittaa asiointia englannilla. Hih. Kaipa me suomalaiset "turistit" olemme valloittaneet kaupungin niin hyvin :D Suomalaisia Tallinnassa oli kyllä tuhottomasti.

Keskiajan tunnelmista siirryimme vaeltamaan takaisin vanhan kaupungin kaduille. Sade oli hellittänyt hetkeksi ja sateenvarjot saivat siirtyä syrjään. Aikamme kuljettuamme päädyimme vastakohtaiseen, uutukaiseen Viru keskukseen. Kävimme muutamissa kaupoissa ja istuskelimme alakerran Amarillossa. Ilta alkoi jo olla pitkällä. Viimeiset tunnit käytimme vielä kävellen ja vanhan kaupungin baarissa istuskellen; onnellisena siitä ettei satanut enää, mutta hieman jo päivästä nuutuneena.  

Vasta kahdentoista jälkeen olimme takaisin laivassa. Valto meni vielä laivan baariin treffaamaan Sakua ja minä menin suihkuun tokenemaan päivän reissaamisesta. Yöuni maittoi hyvin. Aamulla kävimme aamupalan jälkeen hoitamassa ostokset ja loppumatkan höpöttelimme baarissa. Laiva oli takaisin Helsingissä sunnuntaiaamupäivällä klo 11:15. 

Mukava reissu kaiken kaikkiaan - lukuun ottamatta sadetta. Litimärät kengät eivät tuntuneet kovin mukavilta. Kyllä sen rankimman sateen aikaan tuntui siltä kuin olisi matalassa joessa kävellyt.

Tuomaksella, mummilla ja vaarilla oli mennyt hyvin. Tuomas oli nukkunut hieman levottomasti, mutta sunnuntaina löysimme suustakin uuden hampaan. Ylhäällä pilkottaa ensimmäinen kulmahammas. Voihan yö olla hieman levoton toki senkin vuoksi, että Tuomas tajusi, että nyt ei ollakaan omassa sängyssä. Mutta muuten oli mennyt hienosti :)

Illalla olimme kyllä niin väsyjä. Kaikki. Tuomas meni nukkumaan varttia vaille kahdeksan ja me vanhukset kymmeneltä. Ooh! Silti aamukuudelta tuntui siltä, että olisin voinut koisia vielä monta tuntia. Ja kyllä taas väsyttää! On se elämä niin rankkaa ;)

 

21.8.2005 sunnuntai (klo 21:30)

Aika sen kuin kiitää. Viime viikolla olimme kyllä ennätysväsyneitä. Viikonloppu taisi olla rankempi kuin arvasimmekaan ;) 

Keskiviikkona kävin Tuomaksen kanssa mummin ja vaarin luona. Muutoin viikko meni tavanomaisissa arkirutiineissa: töitä, tarhaa, kotona oleskelua, kaupassa käyntiä jne. Ja aina väsytti! Krooh. 

Torstaina oli minun päiväni. Syntymäpäivä. Mittariin pläjähti 28 vuotta. Sain Valtolta ihanan kaulakorun ja keräilykokoelmiin Viiviä & Wagneria, sekä Baby Bluesia tottakai :) 

Tänä viikonloppuna otettiin rauhallisemmin. Lauantaina ahkeroitiin ensin kotona; Valto ajoi nurmikon, imuroitiin, puunasin keittiön (meillä on taas mm. tiskipöytä! ;)), pyyhin pölyt ja muuta sen sellaista pientä. Aherruksen jälkeen lähdimme kauppakierrokselle. Kävimme ostamassa Hondaan, siis "minun" autooni uuden automankan, kun vanha on sanonut sopimuksensa irti. Jee! Nyt pääsen taas nupittelemaan ;) vaikkapa CD:tä vielä! :D Ooh :D Harmi ettei työmatka ole pidempi! :D Vanhassa mankassa kun oli ainoastaan radio ja kasettisoitin. Ja radiostahan kuului yksi ainoa radiokanava silloin kuin oikein onnisti. Kasettiläjänkin saan kärrätä nyt arkiston uumeniin.

Kaupan jälkeen menimme mummin ja vaarin luo (vaikkakin mummi ja vaari itse olivat mökillä). Valto asensi radion. Tuomas keinui ja sitten vaan ravattiin pitkin poikin nurmikoita. Illaksi tultiin takaisin kotiin saunomaan.

Tänään ollaan oltu ihan vaan kotosalla. Kaupassa käytiin. Myyrmannissa vaihteeksi, eikä aina Jumbossa. Myyrmannissa kun on se Tarjoustalo, niin kävin sieltä etsiskelemässä Tuomakselle niitä jarrusukkia. Neljä paria löysin, ihan sellaisia kivoja - vaikkakaan eivät nekään mitään erityisen halpoja olleet. Bodeja vilkaisin, mutta jostain syystä kaikki olivat vaaleanpunaisia! En sitten jaksanut tarkemmin haeskella, kun juurihan noita paitoja ostin ja vaatevarasto on nyt ihan hyvä. Taas hetken, ennen kuin tulee syksy- ja talvihankinnat...

Tuomas on ollut koko viikonlopun iloinen höpöttelijä. Sanoja mutustellaan kovasti. Eniten käytössä ovat kukka, kakka, että (=vettä), pamppa (=vaippa), iisi (=tietenkin isi). Kaikenlaisia muunnelmia eri asioista ja sanoista löytyy, eivätköhän ne sieltä paikoilleen loksahda jossain vaiheessa. Kovasti pojalla ainakin olisi asiaa! :)

Kunhan kerkiän, niin taas olisi muutama valokuva tarjolla. Minnakaisalle esim. Tallinnasta ehkä sellainen kuva, jossa minäkin olen mukana ;) Ja sitten taas näitä Tuomas edestä, sivulta, takaa ja ylhäältä :D

Eipä tässä ihmeempiä. Työviikko on taas edessä. Ja nyt alkaa oikea hoppu, kun kesäapulaiseni oli perjantaina viimeistä päivää.  

 

25.8.2005 torstai (klo 20:45)

Heipä hei! Viikko on taas vierähtänyt loppupuolelle, päivät mennä hujahtavat tutuissa merkeissä. Töissä on ollut kiirettä, kuten osasin odottaakin. Mutta ei se haittaa, minä viihdyn siellä kai liiankin hyvin ;) Ja työmatkoilla on soinut kunnon rokkipoppi - on se niin luxusta entiseen verrattuna :D

Eilen Valto kävi treffaamassa Krisua. Minä olin Tuomaksen kanssa kotosalla. Mietin kyllä, että olisin lähtenyt pojan kanssa mummin ja vaarin luona käymään, kun he olivat juuri palanneet mökiltä takaisin kotiin. Mutta eihän siinä olisi paljon ehtinyt kuin kahvit hörppäämään kun olisi jo pitänyt lähteä takaisin kotiin, jotta Tuomas ehtii ajallaan nukkumaan. Joten ihan koti-iltaa vietimme kaksistaan. Pestiin pyykkiä ja sitä rataa, tosi kivaa ja ihmeellistä siis ;)

Tänään Tuomaksen tarharyhmässä oli ollut vain viisi lasta paikalla, muut olivat lomapäivällä tai muuten poissa, joten tarhatädit olivat vieneet lapset retkelle läheiseen kirjastoon. Tuomas oli istunut rattaissa ja hihkunut kuulemma innoissaan. Lapset olivat ihastelleet lentokoneita (näkyvät hyvin, kun koneet nousevat siihen suuntaan), hauvoja, autoja ja ties mitä. Suuri seikkailu siis! :) Kivaa oli tainnut olla. Ihan kiva meidänkin mielestä :)

Tuomas on saanut kovasti kehuja tarhatädeiltä. Poitsu on kuulemma ollut tosi iloinen ja reipas. Hymypoika oikein! Tuomas on alkanut myös kuulemma ymmärtämään miten leikitään toisten lasten kanssa yhdessä. Ohhoh! Sen kun näkisi! :) En oikein osaa kuvitella millaista se on. Yleensä kun on tottunut näkemään lapset suunnilleen selät vastakkain leikkimässä omiaan. Kyllä sen huomaa, että Tuomaskin on alkanut viihtymään tarhassa hyvin. Poika selkeästikin viihtyy muiden lasten ja tätien kanssa. 

Tuomas hymyilee leveästi tädeille. Sellaista hassua ilkikurista hymyilyä, joka naurattaa kaikkia :D Tuomas oli myös tässä eräänä päivänä tarttunut uutta ryhmänjäsentä kädestä, kun tämä oli itkeskellyt pihalla, ja lähtenyt kävelyttämään tulokasta. Itku oli lakannut siihen paikkaan! Sööttiä! Kaipa tarha, tädit ja kuviot tarhassa muutenkin ovat tulleet sen verran tutuiksi, että enää Tuomaskaan ei arastele - päinvastoin tykkää. Tosi mahtavaa! :) 

Päivät ovat siis sujuneet kivasti ja yöunet ovat maittaneet myös hyvin. Hieman Tuomaksen nenä on taas vuotanut ja yskääkin on vähän ollut, mutta tuo pieni nuha tuntuu jotenkin jo arkipäiväiseltä sekin. 

Tänä iltana Sanna ja Vepi olivat kylässä täällä meillä. Oli tosi ihana nähdä! Oli oikein mukavaa! Kahviteltiin ja höpöteltiin. Tuomaskin mussutti ihastuneena dallaspullan palasia. Kun menimme ulos saattamaan Sannaa ja Vepiä, Tuomas näki taivaalla leijan. Se oli tosi ihme juttu! ;) Ja ihmeteltiinhän sitä tietenkin Sannan ja Vepin uutta autoakin. Tuomaksella oli meno päällä - kuten aina ulkona. Ulkona on niin huisin hauskaa :) 

Huomenna Tuomas täyttää 1v 5kk. Iso poika! 

 

31.8.2005 keskiviikko (21:00)

Löydän taas itseni ihmettelemästä, että enpäs ole kirjoittanut kuulumisia toviin. Voi tätä elämän menoa ;) 

Viikonloppu kai oli ja meni. Nyt se tuntuu jo kaukaiselta, kun uusi viikko on puskenut terhakkaasti eteenpäin. Lauantai-iltaa vietimme Kristianin, Hannan ja Cecilian luona. Syötiin ja höpöteltiin. Sunnuntaina Tuomas meni mummin ja vaarin luo hoitoon muutamaksi tunniksi ja minä menin shoppailemaan. Valto seurasi uskollisesti perässä. Yhden paidan vaan löysin, vaikka kiersin kaikki kaupat. 

Tuomakselle sen sijaan ostimme ensin iiiiiiison kuorma-auton, jota passaa nyt työnnellä sekä sisällä että ulkona. Lisäksi piipahdimme Ikeassa. Tarkoituksena oli katsastaa Ikean tarjonta lasten tuoleille ja pöydille, mutta eipä siellä ollut mitään meitä miellyttävää. Mutta löysimme sen sijaan ihastuttavan työntökärryn, jota sopii myös lykkiä pitkin taloa. Nyt Tuomaksella ainakin riittää työnnettävää. Hih, silti poika työntää myös lelulaatikoita ja pönkää itsensä istumaan ties mihin laatikkoon ja kuorma-autoon tai kärryyn. 

Tämä viikko on ollut ihan normaalia menoa. Maanantaina kävin työkaverin kanssa sihteeri&assistentti -messuilla Messukeskuksessa. Aika turha juttu - tulipahan jätettyä käyntikortti ties mihin arvontaan. 

Eilen oltiin kotosalla ilta ja tänään käytiin kaupassa. Siinä se ilta sitten Tuomaksen osalta olikin. Uniaika koittaa vääjäämättä. 

Huomenna on firman saunailta Saunasaaressa, joten haen Tuomaksen päikkäreiden jälkeen tarhasta ja vien poitsun mummin ja vaarin luo. Minä kun en ehdi saunaillan vuoksi Tuomasta normaaliin aikaan hakemaan ja Valto taas ei taida siihen ihan ehtiä myöskään. Pääseepähän poitsu mummin luo hemmoteltavaksi ;) 

Perjantaina ja lauantaina Valton pitää kuskata vaaria työporukan laivaristeilylle ja pois. Lauantaina minä menen myös värjäyttämään pääni. Toivottavasti väri tarttuu paremmin kuin viime kerralla! Kokeilen nyt eri kampaamoa, suositukset ovat ainakin hyvät. Mutta näkee sitten miten käy...

Kylläpä väsyttää minuakin. On se niin tätä. 

 


[takaisin ihan alkuun]