Vuosi 2008 [tammikuu]
[helmikuu]
[maaliskuu]
[huhtikuu]
[toukokuu] [kesägalleria]
[elokuu]
[syyskuu] [lokakuu]
[marraskuu]
27.2.2008 keskiviikko (klo 22:00)
Tämä päivä on ollut jotenkin niin vaikea. Taidan stressata töistä ihan älyttömästi, siellä on taas niin älyttömästi tekemistä. Kaiken lisäksi tämä räkätauti on sitkeää sorttia ja olon parantumisesta ei tunnu olevan tietoakaan. Herään yöllä tunnin välein, niistän ja turisen, torkun ja kun herään päätä särkee kuin sitä olisi paiskittu paistinpannulla.
Tänään päätä särki aamusta iltaan, siihen asti kun pääsin illalla kotiin. Heitin jo aamulla pari pari buranaa huiviin, mutta ei niistä ollut apua. Tämä viikko on ollut duunissa aikamoista pyöritystä, kaikkea hiton selontekoa ja selvitystyötä. Sain tänään onneksi monimutkaisimmat tapaukset pakettiin, mutta perjantaiksi pitäisi ratkoa vielä yhden projektin tilannetta.
Ja kaikki oli tänään niin tahmeaa. Ihan kuin minun ja aivokopan välillä olisi ollut jokin ratkaiseva piuha poikki tai bitti poikittain, mutta ajatus kulki kuin tervassa.
Iltakin meni ihan harakoille. Tein sinänsä hyviä juuresräiskäleitä, kylmää kinkkukastiketta ja salaattia, mutta kun ruuan laittoon menee yli tunti, niin eihän siinä paljon istuskeluun jää aikaan. Pojan kanssa suihkuun, iltapalaa ja koisimaan. Kiitos ja hyvää yötä. Että se tästä päivästä. Tuuperruttavaa ja tylsää.
Nyt istun tässä ja Valto polttelee cd:lle valitsemiani biisejä, jotta saan autoon vähän uutta kuunneltavaa. Aikaisemmin kuuntelin puhki Yön Valtakunnan ja nyt Nightwishin viimeisimmän, joten on aika vaihtaa levyä.
En ole jaksanut lukea, muutamia sudokuita olen nukkumaan mennessä pähkäillyt, mutta noin muuten räkätauti on pitänyt meikäläisen aika vaisuna.
Lomaa odottelen. Onneksi kohta on maaliskuu.
24.2.2008 sunnuntai (klo 21:00)
Sunnuntai-ilta ja oma hetki. Tuomas hyytyi onneksi helposti unille. Ollaan jätetty päikkärit sunnuntaisin tietoisesti väliin, kun muuten poika kekkuloisi vielä ties kuinka myöhään hereillä.
Tänä viikonloppuna ei olla tehty yhtään mitään. Meikäläiseen iski vuosisadan räkätauti, sieltä veemäisimmästä päästä. Eilen ja tänään tauti on ollut pahimmillaan. Huomenna pitäisi jaksaa mennä töihin turisemaan ja köhimään - minä olen niitä tunnollisia duunareita, jotka sairastavat viikonloppuisin ;) Vaikka turha se täällä kotonakaan on haaveilla siitä, että rauhassa ja levollisin mielin voisi vaan upota sänkyyn sairastamaan. Vaikka mieli tekisikin, meidän miehet eivät sitä ymmärtäisi kuitenkaan ;)
Eilen oli pakko saada Tuomas happihyppelylle. Jotenkin hullua, mutta totta - poika polki onnessaan fillarilla lähikortteleita. Minä puhkuin ja puhisin miesten perässä. Hiekkalaatikkoleikitkin näyttivät kiinnostavan. Mukavaa oli se, että aurinkoi paistoi ja ilma oli mitä ihanin.
Tänään vaan siivottiin ja puunattiin. Ja löhöttiin olohuoneessa. Ei ollut puhtia muuhun.
Tuomasken hoitotädiltä sain viestin. Heillä paskatauti on ohitettu ja vain heidän nuorimmaisensa kävi sen läpi, muut ovat ainakin toistaiseksi sen välttäneet. Huomenna palaamme siis normaaliin arkirytmiin. Pia vie lapset huomenna kuulemma katsomaan jotakin lastenelokuvaa. Kiva juttu.
Nyt hyvää yötä ja huomenta. Lähden iltapalan kautta sänkyyn lataamaan akkuja. Nähdään taas!
20.2.2008 keskiviikko (klo
22:00)
Hoh hoh. Oikeasti pitäisi vaan mennä sänkyyn ja nukkua. Tiirasin äsken rillejäni, että onko niissä vikaa, kun tuntuu siltä, että näin kaiken kahtena sumun kera. Silmät taitavat vaan olla jo puoli tangossa.
Maailma ei ole muuksi muuttunut. Tuomas on ollut päivät mummilla. Tänään soitti Tuomaksen hoitotätikin ja kertoi heidän poikansa paskantavan kuin tykin suusta, joten sinne ei ole menemistä. Tuomaksen hoitotäti sanoi, että puolet tuusulalaisista on talvilomalla ja toinen puolisko paskataudissa. Hooh. Varahoitopaikkakin on täpötäynnä. Sovin mummin kanssa, että oli kuumetta tai ei, Tuomas on loppuviikon päivät mummilla hoidossa.
Mitäs muuta. En jaksa muistaa. Ai niin, käytin kyllä pojan eilen illalla lääkärissä. Ihan turha keikka. Mitään näkyvää/kuuluvaa syytä kohonneelle lämmölle ei löytynyt. Joten seurataan. 57 €, kiitos ja näkemiin. Onneksi on vakuutus, myös näitä "äidin sielunrauhan vuoksi" tapahtuneita käyntejä varten ;)
Työasiat stressaa. Näen niistä unta. Kun herään keskellä yötä, duunit junnaavat päässäni. Tänään näin hetken onneksi valoa tunnelin päässä, kun työkaveri jostain oudosta syystä sai mieleensä auttaa. Ja oikeasti oli avuksi. Kiitos. Apua kaipasinkin.
Pikainen kierros nettiin ja sitten unten maille. Kauniille sellaisille, toivottavasti.
17.2.2008 sunnuntai (klo 22:00)
Taas on sunnuntai. Tämäkin viikonloppu vihelteli vaan mennessään, pari vapaapäivää ikään kuin livahti salakavalasti ohi ihan puoli huomaamatta.
Ei toki, tänä viikonloppuna heittäydyttiin vähän viihteelle ja parannettiin maailmaa ystävien kanssa. Mukavaa oli!
Tänään sunnuntaina nukuttiin pitkään. Tein vähän kotiaskareita ja kaivoin ompelukoneen kaapista. Sain viimeinkin aikaiseksi tehtyä ne suunnittelemani uudet tyynyliinat olohuoneen sohvatyynyille. Lopputulos näyttää ihan kivalta. Tosin se kaavailemani taulu puuttuu edelleen nojatuolien yläpuolelta. Taulua ei vaan ole löytynyt - enkä ole sitä pahemmin ehtinyt/päässyt etsimäänkään.
Mummi soitti päivällä. Tuomaksella on jälleen ollut kuumetta. Pojalla on ollut pientä nuhaa ja köhää, mutta nyt on jälleen pientä lämpöäkin. Pari viikkoa on edellisestä kuumeesta. Saas nähdä mitä tästä kehkeytyy.
Eipä tässä kummempia meidän elämään kuulu. En ehtinyt viikollakaan yhtään kirjoittaa, kun Tuomas perhana kukkui taasen ihan liian myöhään ja en sentään yötä myöden jaksa koneella istua. Luin jälleen yhden kirjan loppuun, loistavan Mary Higgins Clarkin, mutta nyt olen pitänyt hetken sulattelutaukoa. En pysty uutta kirjaa aloittamaan, jos edellinen tarina vielä pyörii päässä.
Sunnuntai-ilta on ainakin minulla vähän sellainen, että sitä jo väistämättä miettii uutta viikkoa. Kyhäsin meille taas ensi viikon ruokalistan. Se helpottaa kaupassa käymistä ja eipähän tartte arpoa mitä ruokaa tehdään. Tällä tapaa vältytään myös ostamasta eineksiä ja tulee syötyä monipuolisemmin. Yleensä silitän työvaatteita henkaritolkulla valmiiksi, mutta tänään en muistanut koko hommaa. Pienet etukäteisvalmistelut helpottavat arkea, kun yleensä aamut ja illat ovat tekemistä täynnä jo muutenkin.
Sanon kiitos ja hei, palataan taas
rasiaan :)
10.2.2008 sunnuntai (klo 22:00)
Heippa! Täällä taas! Pahoittelemme pitkää katkosta. Emme olleet nettipimennossa vaan domain siirrettiin palveluntarjoajalta toiselle - ja se jos mikä oli sotku. Mutta nyt toivon mukaan juttu jatkuu ja homma toimii.
Kerron lyhyesti kuulumisia ja jatkan joku toinen ilta sitten paremmalla ajalla.
Näiden kolmen viikon aikana on sairastettu ja parannuttu. Ensin Tuomas sairastui flunssaan, joka toi kovan yskän ja tämä piti lämpöä pojalla viikon verran, joten Tuomas majaili nämä päivät mummin hoivissa. Minä tulin reilu viikko sitten flunssaan ja samaten minulla tauti on lyönyt tuntuvimmin keuhkoihin. Astmalääkkeen tuplasin heti alussa, henki on rahissut ja pihissyt, mutta luulen, että lääkkeen turvin selvisin pahimmasta. Minulla on vieläkin repivää yskää, mutta Tuomas on selvinnyt siitä jo.
Viime viikonloppuna käytiin Forssassa. Tänä viikonloppuna käytiin vähän kaupoilla, leivottiin, ulkoiltiin ja sen sellaista.
Olen ahminut kirjoja ja hullaantunut sudokuihin. Pirkka-lehdessä törmäsin sattumoisin sudokuun ja tartuin siihen sillä periaatteella, että perhana, näitä en ole ikinä tajunnut. Siitä se sitten lähti.. Iltasanomien sivulta saa printattua mielin määrin sudokuja, eri tasoisia vielä. Olen siirtynyt helpoista keskivaikeisiin ja kohta taidan jo yrittää vaikeaakin. Että sitä osaakin jäädä koukkuun :D
Jos en ole tehnyt iltaisin sudokuja, olen lukenut. Pari kirjaa meni tuosta noin vaan. Lukemiseenkin on tullut himo. Jo ennen joulua tämä innostus iski. Omassa hyllyssäni on aika paljon kirjoja odottamassa vuoroaan, joten luettavaa riittää. Kaiken lisäksi lainasin kirjastosta ja sain työkaveriltakin yhden kirjailijan pari opusta lainaksi.
Ei ole kai ihme, että on vähän väsyttänyt, kun menee liian myöhään nukkumaan.
Tänään kävin pikaisesti itsekseni sauvomassa. Siihenkin tuli himo. Jotain kummaa tyydytystä siitä saa, kun tulee takaisin sisälle hikikarpalot otsalla ja tukka märkänä.
On se jotenkin hassua, että kohta on helmikuun puoliväli ja tänäänkin ilmaa haistellessa ja maistellessa tulee ihan sellainen keväinen olo. Se on ihanaa, mutta samalla se tuntuu järjettömältä.
Nyt sanon kiitos ja kuulemiin. Nähdään taas!
