Kodistamme tuli hämärä vauvaunen valtakunta.
Kaihtimet laitettiin kiinni, puhuttiin kuiskimalla ja hymyiltiin väsymyksen keskellä. Vauva oli tullut taloon. Koti oli suloisesti rempallaan. Tiskikonetta ei enää ehtinyt tyhjentämään, sänky jäi petaamatta. Uusavuttomuus kotitöiden suhteen iski. Aamun kajo vaihtui iltahämärään huomaamatta. Pieni vauva sai kaksi aikuista ihmistä pauloihinsa täysin. Elämää pyöritti meidän oma vauva, karvakorva, ruttunaama. Tissiä siellä, tissiä täällä. Pulautusta, höpöttelyä ja pienten sormien ihmettelyä.

Kevät vaihtui kesään. Nyt lähes kolme kuukautta myöhemmin olohuoneessa soi Radio City ja auringon annetaan paistaa sisään. Ja siitä pienestä nyytistä, jonka toimme kotiin, on kasvanut hurmaava pikkumies - ja nyt me pyöritämme vauvan elämää - parhaamme mukaan. (18.6.2004)

 

Tämä "päiväkirja" seuraa Tuomas Aapo Viskarin ja vanhempien elämää kuvin ja sanoin. Äippä päivittää aina, kun vauvalta ja kotitöiltänsä ehtii :)

 

Päiväkirjamerkinnät on jaettu kuukausittain. Kunkin kuukauden perässä on se kuukausissa mitattu ikä, jonka Tuomas täyttää ko. kuukauden 26. päivä.

kesäkuu 2004 (3 kk)     heinäkuu 2004 (4 kk)     elokuu 2004 (5 kk)     syyskuu 2004 (6 kk)
lokakuu 2004 (7kk)     marraskuu 2004 (8kk)    joulukuu 2004 (9kk) 

tammikuu 2005 (10 kk)     helmikuu 2005 (11 kk)     maaliskuu 2005 (12 kk)

 

Viimeisin päivitys alhaalla ~ mene sivun loppuun tästä

 

1.3.2005 tiistai (klo 10:15)

Maaliskuu. Aika kuluu siivillä. Minut kohtaa taas järkytys töihin paluusta. Siihen on kaksi kuukautta aikaa! Ei se ole varsinaisesti töihin palaaminen, joka järkyttää, vaan Tuomaksen hoitoon meno. Menen mielelläni töihin. Olen huomannut näiden kuukausien aikana, että en tosiaan ole sellainen ihminen, joka viihtyy kotona vuositolkulla. En vain ole. Kaipaan työelämän haasteita ja virikkeitä - vaikkakaan en niitä tokkuraisia aamuja kahvikuppiin nojaten ;)

Jos se olisi taloudellisesti mahdollista, jäisin kyllä Tuomaksen vuoksi vielä kotiin, joksikin aikaa. Mutta silti, en kauaksi aikaa. Haluan töihin! Mutta mitä olen kuullut, niin helpompaa on lapselle sopeutua hoitoympäristöön nuorempana (kuin esim. 2-3 vuotiaana). Joten härkää on vaan otettava sarvista ja elettävä. Eiköhän me selvitä :) Vaikka kyllä tuo toukokuun alku on varmaan aika jännää ja piinaavaakin aikaa ;) Jaksamista ja hermoja se vaatii ;)

Eilen sain puhelinsoiton päivähoidosta. Se piristi mukavasti. Ehtivät ennen kuin minä olisin alkanut niitä pommittamaan ;) Täti kyseli tarkennuksia hakemukseen. Ei lupaillut mitään, mutta oli oikein mukava. Ylästön päivähoitopaikat ovat kuulemma täynnä, mikä ei yllätä kyllä yhtään. Martinlaaksossa, joka sopii meille hyvin, on taas ehkä, kenties, vapaita paikkoja. Perhepäivähoitopaikat ovat kartalla, mutta päiväkoti käy meille myös. Päätöksen pitäisi tulla kuukautta ennen hoitoon menoa. Sitten tulee tutustumiskäynnit :)

Viime yö meni ihan surkeasti. Jo illalla Tuomas heräsi kahdesti. Sitten valvoin 03:20-04:30 pojan sängyn vieressä. Tuomas oli ihan pirteä ja yritti vaan höpötellä. Minä vaan suhisin "ssshhhh" ja "nukuin". Kerran Tuomas nousi konttaamaankin. Kellistin pojan takaisin makuulleen. Kyljeltä toiselle, pyörinää ja hyörinää, unta metsästettiin kauan. Liian vähäiseksi jäi unet.

Aamukin alkoi sitten narinalla ja marinalla. Väsyttää, uni ei tule, ei ole hyvä lattialla, ei sylissä. Huoh. Minäkin olen ollut ihan kärttyinen ja väsynyt :(

Nyt tuohon meidän pihatien toiselle puolelle on tullut pari metsuria harventamaan kaupungin koivikkoa. Jo viime syksynä niiden piti tuo työ tehdä! *Jupinaa* Arvatkaas, miten tämä päivä jatkuu, jos poitsu ei nyt saa nukuttua ;)

Ei taideta meillä enää harrastaa iltaköllimisiä meidän sängyllä... Tuomas nousee istumaan ja konttaa mukavampiin touhuihin, ensimmäisenä tietty pää edellä lattialle, mikäli se on poitsusta kiinni :o Samoin kohta ei vaihdeta vaippaakaan, jos poitsua ei saa pysymään aloillaan. Istumaan, istumaan! Tuomas punnertaa naama punaisena kovalta lattialtakin selin makuulta istumaan. Kikkakolmoset täytyy ottaa kehiin - kunhan ensin kehittelen ne ;) Kyllä tässä on viime viikkoina polteltu päreitä ja paljon! Oikein päreiden polttamisien viikot! ;)

 

2.3.2005 keskiviikko (klo 10:15)

Moottorisahat pärisee. Ihme ja kumma, Tuomas nukkuu silti :)

Eilen vietettiin iltapäivä mummin luona. Paljon oli risuja ja puita hangessa kun tultiin kotiin. Tuntuu siltä, että enemmän noita puita kaadetaan kuin jätetään. Tuntuu hassulta. Nuoresta koivikosta on tällä menolla vain pieni, onneton koivikko jäljellä. Nooh, näyttääpä avarammalta ainakin :)

Selkäni hajotin eilen. Nyt se pitkästä aikaa taas ihan kivulias. Vaihdoin muutaman vaipan mummin luona siten, että poika makasi sängyllä ja minä kumartelin siinä sängyn päällä. Ei olisi pitänyt. Pahin mahdollinen tapa vaihtaa vaippaa. Tästä eteenpäin vaippa vaihdetaan kyllä lattialla.

Eilinen menikin sitten yksillä päiväunilla. Kotimatkalla Tuomas nukahti autoon, mutta mitä se kesti - vartin verran. Huoh. Illalla oltiinkin sitten niin väsyä, niin väsyjä. Valto kiinnitteli verkkopiuhaa alakerrasta yläkertaan ja minä yritin viihdyttää Tuomasta.

 

4.3.2005 perjantai (klo 9:00)

Huh huh pakkasta! Tänä aamuna elohopea oli -20 asteessa. Hyrr! Päivisin aurinko lämmittää ihanasti :) Eilen päivällä oli enää muutama aste pakkasta ja ilma oli niin mukava :) Tule kevät, tule!

Eilen kävin Tuomaksen kanssa Rinan ja Annan luona kylässä. Selkäni on ollut niin raihnainen, joten laitoin matkarattaat takakonttiin, ettei tarvitse kannella Tuomasta yhtään enempää kuin on tarvis. Matkarattaat on kyllä kätevät! Helppo ottaa mukaan ja käyttää tällaisilla reissuilla! :) Kylässä oli oikein mukavaa. Anna yritti pussata Tuomasta. Tuomas ei oikein ymmärtänyt tytöntylleröisen aikeita, katsoi vaan ihmeissään. Tuomas sen sijaan kiskoi Annaa pepusta ja maistoi Annan riisimuroja. Menoa ja melskettä riitti, lelut levisivät jälleen komeasti ympäri olohuonetta.

[Annalla oli myös sellainen ihana puhelin] [Leiki leiki lapsonen]

Kotiin päin lähdettiin vasta vähän ennen neljää. Tuomas oli jo ihan väsy ja nukkui koko kotimatkan. Ajelin pikkuteitä pitkin, en moottoritietä, jotta Tuomas saisi nukkua hetken pidempään. Poitsu näyttää viihtyvän muutenkin uudessa turvaistuimessa oikein mukavasti. Siitä kun näkee uloskin paljon paremmin :)

Täytyy vielä hehkuttaa - ilma oli ihana! Aurinko, sitä on kaivattukin! :) Ja kyllähän myös mukavat kyläilyreissut ja kaikki näkemiset piristävät sekä äippää että poikaa.

Kotona isi jo olikin meitä vastassa. Syötiin ja höpöteltiin. Tuomas oli edelleen ihan väsy, mutta eihän se uni enää omassa sängyssä tullut. Ilta olikin sitten taas aika väsyvaltainen. Leikiskeltiin, katseltiin telkkaria ja syliteltiin nalleviltti kainalossa.

 

7.3.2005 maanantai (klo 12:00)

Tuomas nukahti vasta äsken ensimmäisille päikkäreille. Pitkästä aikaa Tuomas nukkui koko yön heräämättä. Eilen illalla poitsu olikin kyllä tosi väsy. Mikä lie taika sitten ollut, että yö meni hyvin? Yleensä kun hirmuinen iltaväsymys ei suinkaan ole merkinnyt levollista yötä... Aamupäivä meni viihdykettä keksiessä, uni ei tullut yrityksistä huolimatta. Välillä maristiin pojan kanssa kilpaa ;) Vasta nyt lounaan jälkeen väsy vei voiton pikkuherrastamme.

Lauantaina minä lähdin vanhempieni ja siskoni kanssa enon hautajaisiin jo puoli kymmenen aikaan aamulla. Valto jäi Tuomaksen kanssa kotiin. Hyvin miehillä oli aika ilmeisesti mennyt, Tuomas oli nukkunut päiväunetkin hienosti. Hautajaiset olivat yhtä surumielinen tilaisuus kuten aina. Palasimme reissusta neljän aikaan. Valto tuli Tuomaksen kanssa mummin ja vaarin luo. Syötiin ja saunottiin. Kynttilä paloi enon muistolle.

 

8.3.2005 tiistai (klo 9:15)

Tää on niin tätä. Kun yksi yö menee hyvin, niin viisi (-kymmentä?) seuraavaa menee heikommin. Jo nukkumaan meno meni pipariksi, kun Tuomas hetken unen metsästyksen jälkeen löytyi jälleen sängystään istualtaan kököttämästä. Ennen kuin mekään menimme nukkumaan, iltatoimiemme aikana, Tuomas havahtui pari kertaa. Uni tuli kuitenkin nopeasti. Seuraava herätys oli kolmen jälkeen. Pikainen visiitti pojan huoneessa onneksi riitti. Aamu sitten alkoikin aikaisin. Varttia vaille kuusi alkoi kuulua taas sellaisia ääniä, että arvasin, että uninen poika siellä ihmettelee itsekin, "mitä hipskattia mie tässä istuskelen?" Monet kerrat kellistin pojan tutimaan, mutta uni alkoi olla jo kaukana. Kun kuulin Valton nousseen ylös puoli seitsemän maissa, luovutin ja otin poitsun vaipan vaihtoon. Aamupalalle kaikki, mars. Puuron jälkeen Tuomas olikin sitten valmista kauraa jatkamaan unia.

Kertokaa hyvät ihmiset, miten tuollaisen hyrräduracelin saa kahlittua nukkumaan siten, ettei pupu pääse kääntymään masulleen?!? Tuomas kun ei ole ikinä nukkunut mahallaan ja nyt se on ihan automaatio, että jos kiehnäämisen ja pörräämisen jälkeen päädytään maha edeltä sänkyyn, niin siitähän noustaan konttausasentoon ja istumaan, ennen kuin pappi ehtii sanoa aamen. Huoh.

Olen joskus myös ihmetellyt perhepetiläisiä, miten ihmeessä ne muksut on niin rauhallisia, että kukaan voi saada nukuttua? Me kun on joskus iltaisin käyty torkkumassa ja muuten vaan pötköttelemässä tuolla meidän sängyllä, niin Tuomas vie niin paljon tilaa (ja pitää sellaista möyrintäsirkusta) ettei siellä kukaan muu saa nukutuksi - saati mahdu nukkumaan. Jalat ja kädet käy suuntaan jos toiseenkin, pian poitsu on yhdeksänkymmentä astetta eri suunnassa. Noh, eipä tuollainen enää taida onnistuakaan, kyllä - kokeiltu on, sillä poitsu vänkää vaan istumaan ja katsoo sen jälkeen nauravin suupielin, "hih, noniin, onnistuinpas" ;)

Mitäs eilisestä... Voi pojat! Tuomas nukkui huimat kolmen tunnin päiväunet :) Muita unia ei sitten nukuttukaan. Iltapäivällä tein jälleen sellaisen juostenkustun siivouksen. Kannoin juuri poikaa toisessa kädessä ja imuria toisessa kädessä alakertaan, kun isi tuli kotiin. Ruokaa ja kauppareissu, siinä se ilta olikin.

Taidetaan Tuomaksen kanssa häippästä päivällä mummin luo. Isin ja vaarin on tarkoitus illalla mennä ostamaan puurimoja yläkerran porttiin. Josko portti viimeinkin saataisiin työn alle :) Kyllä se jo tarpeeseen tuleekin.

 

9.3.2005 keskiviikko (klo 8:40)

Huomenta taas. Tänään aamu alkoi klo 6:15. Yö meni ilman heräilyjä, illalla (olimme juuri itse menossa nukkumaan, kello taisi olla kyllä jo puoli kaksitoista) kävin kerran kellistämässä pojan takaisin makuulleen.

Eilen oltiin mummin luona. Tuomas söi valtavan satsin kalkkunakasvismössöä, luomusosetta, joka on 190 gramman purkissa. Ihan koko purkki ei mennyt, mutta melkein. Pikkupurkkeja Tuomas on tähän asti syönyt, mutta nyt olisi kovasti tarkoitus päästä siirtymään noihin isompien lasten ruokiin. Soseen päälle meni vielä aimo annos maitoa. Tästä onkin alkamassa uusi aikakausi meidän ruokamaailmassa. Tuomas on ottanut ensimmäisen kontaktin suomalaisiin lehmiin. Tein poitsulle ekaa kertaa maitopaukun, jossa oli puolet tuttelia ja puolet tavallista kevytmaitoa. Hyvää näytti olevan :)

Kävimme myös pulkkailemassa, mutta tuuli oli niin ilkeä, että ei siellä viitsitty kauaa olla. Ulkoilukeikan jälkeen Tuomas sammuikin unille.

Vaari oli tuonut töistä Tuomakselle uuden lelun. Ja takkahuoneen hyllystä löytyi siihen lisäosa.
[Ai tähän kuuluu mikrofonikin?] [Se ei taida toimia, täytyy vähän voidella sitä]

Illalla isi ja vaari kävivät ostamassa yläkerran porttiin puurimat Puukeskuksesta. Valto on tehnyt töissä jopa oikein hienon ja virallisen näköisen piirustuksen portista. Valto lähti vielä illalla K-Rautaan hakemaan ruuveja ja saranoita. Minä ja Tuomas ajelimme kotiin perästä.

 

10.3.2005 torstai (klo 9:00)

Tuomas nukkui yön heräämättä :) Puoli seitsemältä alkoi aamu, kun peitto oli kateissa. Pitkästä aikaa pikkumies ei löytynyt istua jököttämästä sängystään.

Päivä oltiin eilen kotosalla. Pestiin pyykkiä, käytiin kylvyssä ja sen sellaista tavallista puuhaamista. Illalla minä lähdin Tuomaksen kanssa mummin ja vaarin luo. Jätin Tuomaksen sinne viihtymään ja lähdin itse lääkäriin. Verenpainelääkkeistähän taas oli kyse, niitä olen nappaillut päivittäin koko raskauden jälkeisen ajan. Paineet kun ovat olleet koholla. Vaan eivät ole enää :) Viime elokuussa lääke vaihdettiin ja nyt paineet ovat sen verran alhaisia, että lääkäri sanoi, että kokeilepa ensin puolittaa pilleri ja sitten jättää kokonaan pois. Katsotaan kuinka käy. Tänään nappasin siis ekan puolikkaan. Jos paineet pysyy aisoissa, jätän lääkkeen ottamatta.

Lääkärin jälkeen piipahdin vielä apteekissa ostamassa voidetta, kun kädet ovat niin kuivat ja punoittavat, ja mikä inhottavinta - kutisevat! Jotain ärsyttävää ihottumaa se on - tai jotain. Talvi taitaa olla syypää.

Valto ajeli sen sijaan Biltemaan ostamaan portin tekoon hiomapaperia ja muuta sälää. Valto osti mm. autojen takaikkunoihin sellaista auringolta suojaavaa pimennysharsoa, jotta aurinko ei pääse häikäisemään Tuomasta. Bilteman jälkeen Valto menikin mummin ja vaarin autotalliin väsäämään porttia. Johan siellä oli runko kasassa ja saha kävi poikkipuita lyhennellen ahkerasti, kun palasin lääkäristä :)

Tätä Tuomas tykkää nykyään koko ajan tehdä :) Ensin ylös, sitten alas :) Melkein missä vaan. Hyvä Tuomas!! Kyllä se siitä lähtee :) Eilen Tuomas kiipesi polvilleen portaiden alimmalle askelmalle, siitä onkin jo vaikeampi tulla alas! Poitsu pääsi livahtamaan myös vasaransa kanssa kontaten portaiden alle :D Sieltä olikin kiva kaivella poika pois, kun edessä on rattaat ja leluja ja kaikki.

Ruokapuolesta sen verran, että eilen Tuomas söi jo isompien poikien ruokaa :) Haarukalla sitä piti tilsata kuitenkin, mutta saatiinpa kuin saatiinkiin lautanen tyhjäksi. Ehkä se tästä.. :) Iltapäivällä Tuomas söi myös jogurttia, johon raastoin omenaa. Että oli nannaa! :)

 

14.3.2005 maanantai (klo 10:40)

Perjantaina käytiin Ninan ja Samulin luona kyläilemässä. Poitsut viipottivat taas mahdottomasti ja tekivät majan pöydän alle. Siellä tuntui olevan kivaa. Tuomas löysi taas sen iki-ihanan puhelimen. Samulilla oli vauhti päällä, mutta eipähän pääse ainakaan meno häikäisemään ;) Pari tuntia poitsut jaksoivat meuhkata, sitten alkoi uni puskea päälle. Ihanassa auringon paisteessa ajeltiin kotiin ja Tuomas torkahti tietenkin autoon.

Kotona uni ei sitten enää tullutkaan. Syötiin ja leikittiin. Tuomas hyytyi unille neljältä ja nukkui kuuteen asti. Ohhoh! Eikö luulisi, että tuollaisten mahtavien iltaunien jälkeen olisi pirteä ja hyväntuulinen? Mitä vielä! Valto lähti illalla kylään Tuomaksen kummisedän luo. Tuomas jaksoi vähän leikkiä, mutta väsy oli, sille ei mitään voinut. Kahdeksan jälkeen tapahtuikin jotain, mitä ei ole tapahtunut pitkään aikaan. Tuomas nukahti syliini, kun katseltiin telkkaria. Voi pientä. Tuomas nukahti herttaisesti pää rinnan päälle, nalleviltti kainalossa. Suloinen pikkupoikamme :) Olisin siinä voinut nukkuvaa poitsua helliä kauemminkin, mutta ehkä oma sänky olisi kuitenkin parempi nukkumapaikka. Yökkäri päälle ja velli kehiin ja unten maille.

Lauantaina Tuomas meni mummin ja vaarin luo. Minä ja Valto häippäsimme Itikseen shoppailemaan. Valto etsi housuja itselleen ja minä ostin Tuomakselle vaatteita. Ihania vaatteita :) Bodeja, housuja ja liukuestesukkia. Ostin Tuomakselle myös kolme CD:tä lastenlauluja. Hih. Mummin ja vaarin luo palattuamme syötiin, jonka jälkeen Valto meni autotalliin ahertamaan portin parissa. Illalla vielä kahviteltiin ja käytiin saunassa. Minulla soi saunassa päässä vain mustan kissan tango ;) Mikäköhän lastenlauluissa on, kun ne hurahtaa tällaisen kaikista lastenohjelmista ja -musiikista vierottuneen päähän liiankin hyvin? ;)

Sunnuntaiaamuna Tuomas heräsi puoli kuudelta. Krooh. Olimme menneet Valton kanssa aivan liian myöhään nukkumaan, joten unet jäivät muutamaan hassuun tuntiin. Tainnutin Tuomaksen maidolla takaisin unille. Yhdeksältä olimme sitten jo taas ylhäällä. Iltapäivän puolella menimme taas mummin ja vaarin luo. Valto viimeisteli portin. Nyt portti alkaa olla lakkaa ja kiinnittämistä vaille valmis :)

Mitäs muuta.. Tuomas seisoo. Seisoo vaan. Seisoo sängyssään, olohuoneen pöytää vasten, sohvaa, rahia, yöpöytää, sänkyämme vasten - kaikkialla. Alastulo on vähän vielä hakusessa, mutta useinmiten poitsu pyllähtää nätisti lattialle. Sohvalta Tuomas siirtyy jopa näppärästi olohuoneen pöydän ääreen.

Ai niin, tässä kuva meidän nörteistä. Tuomas on ihan hulluna tietokoneisiin. Näin pienenä jo, huhhuh!

Syömiset ovat menneet aika heikosti. Maito kelpaa (myös tutteli+kevytmaito paukut), mutta soseen ja puuron syöminen on yhtä taistelua. Jogurtti menee ehkä vähän paremmin alas. Tuomaksen suussa pilkistää etuylähampaan vasen kulma, joten olisiko niin, että vähän viileämpi ruoka maistuu paremmin? En tiedä, mutta eihän poika voi pelkällä jogurtilla tai hedelmäsoseella elää.. ainakaan kovin pitkään. Huoh. Ruokahetkistä on tullut raastavia. Huomio pitää jollain kikkakolmosella saada pois syömisestä, esim. äidin onnettomalla viheltämisellä :D ja samalla yrittää lappaa ruokaa salaa suuhun.

Tuomas sanoo usein EHH!, osoittaa jotain käsi ojossa ja EHH! Mitäköhän se tarkoittaa? Onko se tahtomista vai kummastelua, vai mitä?

Välillä Tuomakselle tulee jokin sylin tarve, liekö hellyyskohtaus vai mikä äiti/isienergian tarve, kuten Rina sanoo. Tuomas tartuu kauluksesta, hiuksista, rutistaa ja painaa pään olalle. Sööttiä :)

Tänä aamuna Tuomas heräsi taas kuuden jälkeen. Mikä se poikamme nyt niin aikaisin herättää? Sängyn loppuminen kesken (epämukava asento), valoisuus, mikä? Äidin täyshoitopalvelu kun ei jaksaisi vielä siihen aikaan käynnistyä ;) Aamupuuro meni taas niin ja näin, äidin aamupala siinä sivussa. Isi lähti töihin ja luulin, että saan Tuomaksen jatkamaan unia. Niin, yllättäen, mitä vielä! Puoli yhdeksältä nappasin sitten imurin käteen ja pistin hösseliksi. Tuomas sanoi imurille EHH! ja kiipesi "keskusyksikön" päälle. Hih!

Mistä tämä kaikki pöly ja roskat muuten tulevat?!?! Viime viikolla imuroin kahdesti ja kerran luuttusin lattiatkin. Tuomaksen kädet ovat aina sen näköiset, etteivät ne lattiat kovin kauaa puhtaana pysy. Huoh. Ehkä tuo tahmanäppimme vaan onnistuu keräämään kätösiinsä kaiken näkyvän (ja näkymättömänkin).

Jaahas... Eivätpä Tuomaksen päiväunet kauaa kestäneet. Kolme varttia. Miten sillä tätä virtaa riittääkin? Noh, kohta syömään ja kylpemään, jatkan myöhemmin jos poika suo ;)

 

15.3.2005 tiistai (klo 10:00)

Odottelen, että Tuomas herää unilta. Sitten lähdetään mummin luo.

Eilen kuunneltiin lastenlauluja: lohikäärme Puffia, mustan kissan tangoa, tao taoa, lounatuulen laulua, magdalenaa... käytiin korkeasaaressa sekä aarresaarella merirosvojen luona :) Hih. Äidillä soi vielä illallakin päässä toivon että olisin oikea, oikea puuhevonen... :D Minähän en ikinä laula. En osaa enkä kehtaa. Paitsi eilen vähän innostuin :D Buahhahhaa!

Tuomas nukkui eilen iltapäiväunet kolmesta viiteen. Heräämisen jälkeen uni ei millään taas meinannut hellittää. Itketti ja unetti kovasti. Voi pientä. Lopulta ruoka ja isin kanssa hassuttelu piristivät pienen pojan mielen :)

 

16.3.2005 keskiviikko (klo 10:45)

Eilen oltiinkin iltaan asti mummin ja vaarin luona. Mummi kun sanoi laittavansa ruokaa, kun siskoni Hennakin oli tulossa. Valto tuli töiden jälkeen myös. Päivällä minä kävin Tikkurilan "uudessa" Lidlissä hakemassa jogurtteja ja jätskiä, jotka ovat olleet meidän herkkuja jo kauan. Joka hyllynväli piti tutkia tarkkaan, kun kerrankin "pääsin" livahtamaan omille teilleni ;) Mummi jäi vahtimaan nukkuvaa poikaa. Tuomaksen laitoin nukkumaan lähteissäni ja poitsu nukkui vielä kun palasin kaupasta. Kaksi tuntia pösötti nukkua :)

Tänä aamuna saimme juoda aamukahvin pitkästä aikaa kahdestaan Valton kanssa. Tuomas havahtui pari kertaa puoli kuudelta ja kuudelta, mutta nukkui sitten lähemmäs puoli kahdeksaa :) Hyvä niin :)

Ulkona on ihana ilma :) Vähän pakkasta, aurinko paistaa. Jotenkin ei huvittaisi ja jaksaisi kotona kökkiä, mutten oikein tiedä minne sitä menisi tai mitä tekisi. Pyykkiä pitäisi taas pestä, pölyjä pyyhkiä, mutta... ;)

 

(jatkoa klo 16:00)
Ulos teki mieli. Ulos siis mentiin. Käytiin ratastelemassa pitkästä aikaa. Ilma oli nätti ja kylläpä kolmen vartin lenkki teki hyvää, molemmille. Täytyy myöntää, että olen käynyt Tuomaksen kanssa aivan liian vähän ulkona. Täytyy ottaa tämä nyt ihan päivälistalle.

Juu, pyykit on myös pesty ja ovat kuivumassa ;) Pölyjäkin vähän pölistelin :D

Eilen oli uutisissa univajeen vaaroista. Huoh. Uutisen mukaan pidempiaikainen 1-2 tunnin liian vähäinen yöuni stressaa elimistöä. Minulla on vuoden mittainen univaje takana. Oikeasti. Hyvä jos nukun öisin jotain neljästä kuuteen tuntiin. Ei ihme, että välillä päässä suhisee ja vippaa ;) Hermot on narisevan tiukalla, napsahtaminen tuntuu olevan lähempänä kuin koskaan ;) Huolestuttavaa, mutta elämä on. Muuta en osaa sanoa. Valoa ei näy tämän tien päässä.

 

18.3.2005 perjantai (klo 11:00)

Eilen ei tehty mitään. Pideltiin ilmoja kotona. Kauhea ilma. Yök. Lisää lunta. Kolareita ja varmasti monen monta järkyttynyttä ihmistä.  Minulle riittää jo talvi, tuiskut ja pakkaset. Keväisemmät auringon lämmittämät päivät olisivat jo paikallaan.

Valto on ensi viikon ja sitä seuraavasta viikosta kaksi ekaa päivää talvilomilla. Päivittelen päiväkirjaa sitten, jos ja kun ehdin ja saan siihen hetken aikaa. Käydään Valton vanhempien luona Forssassa, oleillaan ja suunnitellaan Tuomaksen 1-vuotissyntymäpäiviä. Meidän pikkupoika täyttää kokonaisen vuoden viikon päästä!

Tuomaksen suuhun on nyt ilmestynyt näkyviin ensimmäinen ylähammas. Ensin luultiin, että poika jää hampaattomaksi - sitten hihiteltiin, että raukka jää kaksihampaiseksi ;) Ei sentään, taitaa tulla rytinällä loput hampaat. Tai sitten ei ;) Eilen kuulimme ensimmäisen kerran hampaiden narskutusta. Pienet sahanterät ne siellä tekivät tuttavuutta :D

Aamulla käytin Tuomaksen kylvyssä, iltapäivällä käymme mummin luona viemässä enon hautajaiskuvia. Voisihan ne viedä huomennakin, mutta kyllähän valokuvat kelpaa syyksi lähteä liikenteeseen, en millään muotoa tee tikusta asiaa .. ;) Aika kotonahan ei yhtään tuppaa käymään tylsäksi :D

 

24.3.2005 torstai (klo 16:20)

Heipä hei. Meidän perhe lomailee. Tai siis isi lomailee töistä, minä ja Tuomas porskutamme normaalisti ;) Koneella en ole ehtinyt olla, kotityötkin ovat vähän jääneet heikoille. Sellaista se on, kun kotona on kaksi miestä :D

Maanantaina Valto huollatti auton, kävi K-Raudassa ostamassa saranat porttiin ja kävi muutenkin asioilla. Minä kävin Tuomaksen kanssa ulkona tuulettumassa. Portti on nyt kiinnitetty, hakaset vaan puuttuu, sitten portin saa pysymään kiinnikin ilman virityksiä. Mutta täytyy sanoa - hienon portin isi teki! :) Ihan kuin kaupasta ostettu, tai aina portaikkoon kuulunutkin!

Tiistaina oltiin koko päivä Forssan mummin ja vaarin luona. Kymmenen jälkeen lähdettiin ja oltiinkohan kotona takaisin puoli seitsemän maissa. Tuomas pelkäsi koiria, hih. Mutta jonkin ajan kuluttua ne koirista taisi tulla enemmän kiinnostavia ja vähemmän mörköjä.

Keskiviikkona veimme Tuomaksen mummille hoitoon. Minä ja Valto kävimme syömässä isältäni saamalla lahjakortilla eräässä isän työkaverin ravintolassa. Ruoka oli hyvää - ja suolaista. Huh! Ruuan jälkeen kävimme "asioilla". Viitattakoon tähän menoon nyt vaan epämääräisesti "asioilla käymisellä" - kuulette ja/tai näette myöhemmin millaisilla asioilla ;) Myöhemmin kävimme vielä Jumbossa. Kävin Tiimarissa katselemassa olisiko siellä mitään kivaa rompetta Tuomaksen synttäreille. Eipä ollut mitään ihmeempää. Illalla vielä kahviteltiin mummin luona, sitten lähdettiin kotia kohti.

Tämä päivä on vaan mennyt tässä sivussa. Tuomas nukkui pitkät aamupäiväunet, mutta siitä huolimatta iltapäivän edetessä väsy kävi taas hirmuiseksi. Päikkäreille meno on ENEMMÄN ja vähemmän sirkusta ja väsytystaistelua. Sänkyyn, poika nousee istumaan, seisomaan, hihkuu, mylvii, minä laitan taas uudestaan makuulle, otan rumban päätteeksi pojan taas vähäksi aikaa lattialle möyryämään ja kokeilen hetken päästä uudestaan. Huoh. Itse olen ihan poikki. Aamuherätyskin kun oli tänään jo 5:40. Krooh. Tuomas istui sängyssään unipäisenä. Nukahti uudestaan, kunnes heräsi 6:20. Isompi krooh!

Mitäs muuta... Ai niin, Tuomaksen hoitopaikka on nyt selvillä. Maanantaina siitä soittivat. Tuomas pääsee/joutuu (ihan kummin vaan ;)) erääseen päiväkotiin Martinlaaksossa. Siellä on viisi ryhmää 1-6 vuotiaille. Netissä oleva esittely vaikutti ihan kivalta, täytyy käydä paikan päällä katsomassa ensi viikolla, kun tiistaina menemme neuvolaan. Tutustumiskäynnit ovat huhtikuun lopussa.

Toinenkin yläetuhammas pilkottaa. Tuomas on myös juonut ensimmäiset maidot pelkkää tavallista kevytmaitoa. Hyvin on uponnut :) Tai no hyvin ja hyvin, yhtä hyvin kuin tuttelikin. Syömiset kun eivät ole poikaa kovinkaan paljoa innostaneet noin yleensäkään. Minä tarvitsisin nyrkkeilysäkin, kun yhä enemmän alkaa tuntua siltä, että kohtsillään pitää päästä takomaan jotakin paineiden purkamiseksi. Vaikka omaa päätä seinään sitten, jos ei muuta.. niin mukavia taisteluita nuo ruokahetket meillä välillä ovat ;) Sama pätee päikkärirumbaan. Puuh!

Eipä tämän kummempia. Tänään olisi vielä shoppailureissu tiedossa. Palaan taas asiaan, kunhan näiltä "kiireiltäni" kerkiän ;)

 

30.3.2005 keskiviikko (klo 10:10)

Onnea Tuomas yksi vee!

Meidän poika on yksivuotias :) Se tuntuu hurjalta. Yhteistä taivalta on jo niiiin paljon takana. Me vanhemmat olemme oppineet valtavasti - Tuomas sitäkin enemmän.

Tuomaksen yksivuotissynttäreitä vietettiin lauantaina mummin ja vaarin luona. Paikalla olivat tietysti myös Forssan mummi ja vaari, kummit Henna ja Sampsa sekä Kristian, Hanna ja puolitoistavuotias Cecilia-tyttönen. Kaikki kutsutut vieraat eivät päässeet tulemaan ja muutama viime hetken sairastuminenkin tuli. Harmi, mutta kyllähän me synttäreitä juhlittiin iloisesti silti. Tuomas sai lahjaksi autoja, duploja, legon quatropalikoita (isompia kuin nuo duplot), kirjoja sekä sellaisen ratin, josta tulee vaikka minkälaista ääntä, kun painaa nappuloita. Kakkua syötiin sekä muita herkkuja oli yllin kyllin, vaikka millaiselle juhlajoukolle.

En ole vielä ehtinyt valokuvia katsomaan, laittelen niitä tänne kun saan digikuvat ihmeteltyä.

Sunnuntaina vietettiin ihan rauhallinen päivä. Maanantaina menimme Annan (syntynyt samana päivänä kuin Tuomas) syntymäpäiville Oulunkylään. Siellä oli kivaa. Paikalla oli joukko lapsia (ja vanhempia) neljästä kuukaudesta ylöspäin. Tuomas paineli muiden seassa tyytyväisenä, viihtyi hyvin ja näytti tykkäävän :) Isi ja äiti pällistelivät poikaansa ihmetellen, kylläpä on reipas nuori mies ;) Hiukan Tuomas arkaili taasen karvaturria, joka oli Annan kotona, mutta hetken päästä koiraa piti päästä jo hipeltelemään.

Eilen käytiin neuvolassa. Uuden rokotusohjelman mukaisesti Tuomas sai piikin reiteen. Ei edes inahtanut pistosta, katsoi vaan tätiä epäillen, mitäs tulet tänne pistelemään. Tämän hetkiset mitat ovat 10800 g ja 78 cm. Keskikäyrällä Tuomas menee edelleen. Juttelimme ruokailun "ongelmista"; kun ei maistu, ei kiinnosta syöminen ja karkeampi ruoka ei meinaa upota ollenkaan. Hampaiden vähyys voi tädin mielestä olla yksi syy, että Tuomas ei innostu vielä isojen poikien ruuista. Harjoitella kannattaa vaan. Tuttipullosta pitäisi päästä eroon, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Sormiruokaa, jota Tuomas voi itse napsia, olisi hyvä tarjota niin paljon kuin vaan keksii.

Neuvolan jälkeen mentiin mummin ja vaarin luo. Isi oli käynyt ostamassa painepesurin vaarille, joten sitä piti sitten testailla. Lisäksi vaarin tietokone vaati jälleen "huoltoa", kun se oli vetänyt itsensä jojoon. Illalla käytiin vielä kaupassa.

Tänään alkoi arki. Isi meni töihin, talviloma hurahti ohi.

Tuttelivarastot on nyt loppu ja Tuomas juo tavallista kevytmaitoa. Vellin juonti julistettiin meillä eilen loppuneeksi. Ei ole velli kelvannut pojalle enää pitkään aikaan, eilen taas yritettiin, mutta ei, ei sitten millään. Illalla syömme siis tästä eteenpäin puuroa. Se maistuu Tuomakselle hyvin. Tuomas on alkanut myös juomaan vettä. Ruuan kanssa vettä uppoaa helposti, mutta toistaiseksi sekin vielä tuttipullosta. Tänä aamuna laitoin kahteen erilaiseen nokkamukiin (venttiilillä ja ilman) vettä, josko poitsu pääsisi mukihommista kärryille, kun jaksamme yrittää. Sain kyllä vähän sellaisen kuvan, että neuvolan täti suosii ihan vaan tavallisen mukin reunasta hörppäämistä, ei mitään nokkamukeja. Mutta askel kerrallaan...

Tämä vauvapäiväkirja alkaa olla tiensä päässä. Vauvaahan meillä ei ole ollut enää pitkään aikaan. Meillä on iso poika! :) En ole ehtinyt vielä jatkotarinan sivua suunnittelemaan mitenkään, joten se tulee aikanaan. Tarkoitus olisi huhtikuu korkata uudella päiväkirjalla, mutta kun vaan ehtisi tekemään.

Minulla on vähän sellainen tunne, etten vaan olisi tulossa taas flunssaan. Ärsyttävää. Kurkku on hieman karkeana jo toista päivää, nenää kutittaa ja sitä rataa. Argh! On se nyt kumma, kun näihin vitsauksiin ei ole mitään pikalääkettä tai ehkäisypilleriä. Pöh! Veto on vex ja ei oikein jaksaisi mitään.

Eipä tällä erää enempää. Valokuvia ja uutta päiväkirjaa pukataan heti, kun ehditään.

 

(lisäys klo 14:50)

Tässä juhlakuvia
[Juhlakalu haluaa myös kokata]
[Cecilia, mikä sulla on tossa? kysyy Tuomas]
[Pitääks mun syödä toi kokonaan ihan ite?!?]
[Tuomas juhlahumussa]
[Ei me mitään tehty, palikoilla vaan leikitään]
[Hanna ja Tuomas]
[Sampsa ja Tuomas]

Ja Annan synttäreiltä
[Aikamoinen karvaturri!]
[Tuomas ja Anna leikkii kotia]
[Tuomaksella on kivaa]

Juhlien jälkeen Tuomaksella on hieman nälkä, [rotta maistuu]

 

31.3.2005 torstai (klo 14:30)

Hyvät ystävät! Sain kuin sainkin uutta päiväkirjaa rakenneltua. On aika kiittää mielenkiinnostanne vauvapäiväkirjaamme kohtaan ja toivottaa teidät sydämellisesti tervetulleeksi uuteen jatkotarinaan, Tenava tutkimusmatkoillaan maailmaa valloittaa. Nähdään siellä rakkaat lukijat!

 

 

[takaisin ihan alkuun]